Keskiviikko 26.9.2012

Heräsin yöllä ensin tekstiviestiin, jossa kerrottiin, että minulle on saapunut uusi e-lasku. Sitten en pystynyt nukkumaan, koska kämppikseni kuorsasi niin äänekkäästi. Lopuksi yksi toisen huoneen tytöistä tuli nukkumaan jostain syystä vasta aamuyöllä (hän ei edes juo, joten kyse ei ollut sen sortin juhlimisesta) ja tullessaan pamautteli ovia ja tiputteli tavaroita. Aamulla olikin sitten ensimmäisen ”riidan” aika kahden viereisessä huoneessa nukkuvan tytön välillä siitä, kuinka äänekkäästi voi tulla nukkumaan vai onko kyse vain toisen huonounisuudesta.

Lauantain capoeira-tunnit oli peruttu, koska kaupungissa oli iso konsertti, jonne kaikki olivat menossa. Konserttiin sai ostaa kahdenlaisia lippuja: alkoholitarjoilulla ja ilman. Lipun virkaa toimitti t-paita, jossa oli tuhansia mainoksia ja joku konserttiin liittyvä kuva. Valkopohjaiset t-paidat olivat alkoholittomille juhlijoille ja mustapohjaiset juomareille. Näin kadulla aivan uskomattoman monta variaatiota siitä, miten tavallisesta t-paidasta pystyy tuunaamaan mitä seksikkäimmän bile-asusteen. Myös miehet olivat leikelleet paitojansa muskelinpaljastaviksi. Kävimme juhlapaikan portilla. Ympäristöön oli vieriviereen parkkeerattu autoja, joista soitettiin jokaisesta musiikkia, täysillä, ja kunkin vieressä oli tanssijoita. Liput olivat todella kalliit, joten päätimme välttyä tungokselta ja mennä vain johonkin katuravintolaan istumaan lauantai-iltaa.

Sunnuntaina olin aivan tolkuttoman väsynyt, vaikka olinkin mennyt nukkumaan jo hyvissä ajoin ennen puoltayötä. Yksi talolla käyvistä pojista tuli kuitenkin kysymään, haluaisinko tulla heidän ryhmänsä kanssa erääseen kylään maalaamaan uuden kirjastorakennuksen seinää. Ryhmä koostuu aktiivisista kaupunkilaisista, jotka yhdessä tekevät ja suunnittelevat kaikkea yleishyödyllistä ja kivaa Capim Grosson alueella. He ovat esimerkiksi järjestämässä paikallista ”huoramarssia”. Lähdin mukaan. Retki osoittautui kahdeksan tunnin rupeamaksi. Matka kesti tunnin suuntaansa.Kirjasto, jota menimme koristelemaan on ilmeisesti paikallisten maatyöläisnuorten liikkeen rakentama ja ylläpitämä. Ensin katselimme kirjastotilaa, sitten yhdessä suunnittelimme sinne tulevia graffitteja, sitten vähän istuimme ja söimme. Sitten seurasi pari tuntia puheita ja esittelyitä. Sitten teimme graffitteja reilun tunnin ja pelasimme vähän jalkapalloa. Lopuksi pidettiin tietysti vielä loppupuheenvuorot. Oli mukava olla mukana.

Tiistaina olimme CAPS:ssä. Koska zumba-mestarimme oli poissa, teimme ryhmäläisten kanssa kollaasina omakuvat. CAPS:laiset tekivät kuvia niin innolla, etteivät malttaneet lopettaa, saimme jopa yhden työntekijän innostumaan kuvan tekemisestä. Ajatuksenamme oli, että tekisimme jatkossa ryhmän kanssa erilaisia taidejuttuja ja voisimme sitten pitää heidän kanssaan taidenäyttelyn. Jatkossa meillä tulee olemaan kahdeksan tuntia portugalia viikossa, koska tänne ilmestyi myös toinen vapaaehtoinen portugalin opettaja J

Nyt valmistaudun pitämään englannin tuntia. Ajattelin tehdä ryhmäläisten kanssa turistioppaan Capim Grossosta. Toinen opettaja ryhmänsä kanssa aikoo osallistua sen tekemiseen. Siitä tulee varmasti hauskaa.